sunnuntai 29. syyskuuta 2013

SUKKAMIES

Sukkamies on täällä! Uusi supersankari otti maailman haltuunsa Iron Manin lopetettua.

Oikeasti kuvassa olen minä valmistautumassa melontaretkelle. Olin viime viikonloppuna äitini luona Kokkolassa ja viikonloppu oli varsin urheilupainotteinen, vaikka suunnitelmana oli neuloa kuin raivopää. Kävimme maastopyöräilemässä (elämäni ensimmäistä ja viimeistä kertaa), melomassa ja lenkkeilemässä. Sain kuitenkin valmiiksi elämäni kolmannet junasukat.

Lankana Novitan Nalle ja puikot 2,5 mm. Jotenkin musta tuntuu, että noista tuppaa aina tulemaan turhan isoja? Toivottavasti nämä on sopivat työkaverin tyttärelle, värin pitäisi olla ainakin mieluisa.

Tänään pyöräytin joogasukat itselleni. Olen aina pitänyt ideaa maailman typerinpänä, mutta löydettyäni Melissa Westin joogavideot Youtubesta, innostuin joogasta ja luonnollisesti jokaiseen harrastukseen pitää olla neulotut välineet. Olen kerran joogannut (tänään) ja se vaikutti hieman typerältä, mutta aion tehdä sen uudestaan.

Sain käytettyä kaikki pikkujämät Seiskaveikkaa näihin, mutta langanpäiden päättely raivostutti.

Kiitos kun kävit ja tule uudestaan!!!

Ps. Käy myös osallistumassa arvontoihin:

Lankahelvetti (arvostan sitä, että blogin pitäjä on itse ostanut palkinnot)
Silmukan saalistus

maanantai 16. syyskuuta 2013

Chiliä ja valmitt tossut

Tänään sain kuvan uusista chileistäni! Olen niistä todella ylpeä. Muistelin istuttaneeni vain yhdeksän siementä, mutta yksitoista pikku chiliä on puskenut tiensä mullan päälle.


Kävin hakemassa Itiksen kukkakaupasta pari uutta tulokasta. Palvelu oli ystävällistä, eikä rahaakaan mennyt hurjasti. Ei nuo kasvitkaan toisaalta mitään jättiläisiä ole.

Omissa ruukuissaan.











Ja aistikkaasti asetelmassa.


















Tuo pienempi kaktus on siis ihan muutaman sentin korkuinen. Toivottavasti siitä tulee iso ajan kuluessa!!

Sitten pääasiaan (,jonka halusin jättää viimeiseksi, sillä en ole kovin tyytyväinen lopputulokseen): sukkasadon toiset töppöset. Kokeilin Lindan tossuja, jotka ovat kyllä kauniit, mutta toinen tossu osoittautui huomattavasti ensimmäistä suuremmaksi. :'( Koitan pestä ne koneessa ja toivon, että se tasoittaisi kokoeroa. Siitä tulikin mieleeni: täytyypä mennä ottamaan lakanat koneesta!

Tässä näkyy nätit värit aika hyvin. Lankana Novita 7 Veljestä Nostalgia ja ihan vaan valkoinen 7 Veljestä.

Tässä näyy ikävä kokoero :'(

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Minä, Mr. Spock.

Terve taas!

Viime kirjoittelujen jälkeen olen tehnyt typeryyksiä: leikkasin itselleni otsatukan.

Mr. Spock
Nyt toivon, että ammattikampaajakaverini ehtisi nopeasti tehdä siitä hieman siedettävämmän näköisen. Joudun kuitenkin katsella otsatukkaa siihen asti, että se kasvaa takaisin.

Eilen sain myös valmiiksi Challenge Mittsini!!! (linkki projektiini Ravelryssa) Kokeilin kolmea eri ohjetta, kunnes lopulta tajusin, että tämä jo kauan sitten ihailemani malli on täydellinen. Aikaa haasteeseen kului puolisentoista tuntia aloituksesta valmiiseen tuotteeseen. Sopivat langalle ja kaulurille kuin valetut!!

Upea lavastus taustalla.

Lankana oli jälleen jokin punainen kampalanka, jonka ostin keväällä siivouspäivästä. 100% villaa ja arvioni mukaan noin DK-paksuinen (ainakin olen valmistanut siitä DK-vahvuisten lankojen ohjeilla asusteita). Aion vielä pyöräyttää Loitsu-säärystimet näiden seuraksi =)

Vielä loppuun huippu-uutinen: jokainen istuttamani chilin siemen on alkanut itämään!! Huomenna kuvaa siitä =)

tiistai 10. syyskuuta 2013

Ghost Busters

Etsiskelin tietoja lankojen värjäämisestä ja minut ohjattiin Ullan elintarvikevärivärjäysoppaaseen. Kävin jo eilen innoissani ostamassa hyvin yksinkertaiset tarvikkeet ja tänään töistä päästyäni kävin niiden kimppuun jännityksestä kihisten. 

Tautalla myös eilen ostamani Novita-sukkalehti.
Kaikki sujui hyvin. Lanka lillui etikkavedessä spagetin näköisenä ja katselin Salkkareita. Kun lanka piti lämmittää kuumaksi, mutta ei kiehuvaksi, sain loistoidean: lämmitän veden mikrossa niin se ei ainakaan enää kiehu kun sen ottaa ulos!! Vesi tietenkin myös jäähtyi melko nopeasti, joten jouduin ottaa pari uuta kierrosta lämmittämisessä ja värin lisäämisessä. Kun olin käyttänyt puolet väripurkista, kyllästyin touhuun ja päätin, että nyt tuli valmista.
Tässä hieman suttuisessa kuvassa väri näkyy melko hyvin. Itselleni tuli jostain syystä ensimmäisenä mieleen Haamujengi. Siinähän ne haamut oli vihreitä tai muuttui vihreäksi tai jotain? En ole kovinkaan tyytyväinen lopputulokseen, eikä minulla ole MITÄÄN hajua, mitä tästä tekisin....... Ehkä "vihaan sinua"-lahjoja niille, joille ei jostain syystä kehtaa suoraan sanoa. Jos saa tuon värisen lahjan, tajuaa kyllä sanomattakin.

Vihertävä sävy saattaisi sopia ihonväriini, jos kokisin hukkumiskuoleman.
Edit. Kyllä tuo alempi kuva näyttää värin paremmin.


Jotain hyvää kuitenkin tämän päivän neuleseikkailuissa: Sain maailman kauneimman kaulurini tänään kaulaan <3



Olin säästellyt super-nappia johonkin superkauniiseen työhön.
Ohje on ilmainen Ravelryssa: Autumn Leaves Scarflette 

Nyt yritän välillä saada valmiiksikin jotain sukkasatoon. Tähän mennessä olen lähinnä aloittanut.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Tervetuloa Pöhkylälandiaan

Tuntuisi sopivalta esitellä itseään hieman tässä ensimmäisessä tekstissä. Olen kuitenkin äärimmäisen huono tuollaisissa kaavamaisissa jutuissa, kuten itsensä esittelemisessä. Sen verran voin kertoa, että nimeni on Julia, minkä tietenkin joku saattoi havaita myös omista tiedoistani. Maininnan arvoista lienee myös se, että olen erittäin innokas neuloja, jonka työ tarjoilijana vie ikävästi aikaa harrastuksilta.

Minä


Tämän enempää en koe esittelyjä kaipaavani, sillä tulette tuntemaan minut vielä hyvin, jos jaksatte roikkua mukana Pöhkylälandian kuulumisissa. Pöhkylälandia sijaitsee fyysisesti Helsingissä ja on siis kotini, jonka vuokraa maksaa lisäkseni yksi mies. Avomieheni siis, ei vaan joku mies. Pöhkylä on sana, jossa yhdistyvät laajemmin tunnettujen sanojen "pöhkö" ja "pähkylä (=pähkinä, tietty!)" parhaat puolet. Blogi kertoo ainakin neulomisesta.. ilmeisesti ainakin ensimmäisellä kerralla nyt vähän muustakin. Aloitetaan!!

Olipa kerran...




Tämä syysilma on siitä ikävä, että päivällä on hurjan lämmin, mutta illalla saa kylmää ja vilustuu vaatteiden liiallisesta lämmittämättömyydestä johtuen. Minulle ilmeisesti kävi juuri niin, sillä tulin hyvin kipeäksi ja jouduin viikonlopuksi sairaslomalle. Viikonloppusuunnitelmat menivät ikävästi uusiksi kun perjantaina ei sohvalta nouseminenkaan vaikuttanut kovin hyvältä idealta.

Eilen sain jo raahattua itseni tietokoneelle saakka, mitä voidaan pitää suurena voittona. Tänään heräsin jostain syystä ennen seitsemää tuntien itseni lähes terveeksi, joten olen puuhastellut hieman.

Ylläolevassa kuvassa esittäytyy residenssimme ensimmäinen huonekasvi - Ikeasta ostettu onnenbambu. Se on jo saanut useita juuria! Olemme yhteistuumin päättäneet vihertää elämäämme kukkasilla, joten tänään pistin oikein kunnolla pörisemään ja tein useita istutuksia. Tarkemmin sanottuna istutin ruukkubasilikan, sekä chilin siemeniä ja avokadon kiven.

Upea avokado vesilasissa

Malli viety parvekkeelle parempaan valoon, oikeasti asuu ikkunalaudalla.
Avokado oli oikeastaan ostettu, jotta saisin istuttaa siemenen, mutten halunnut heittää hedelmälihaakaan hukkaan, joten pyöräytin siitä pastan! Avokadopastahan oli tosi kova juttu tuossa jokin aika sitten, joten päätin kokeilla kun vaikutti helpolta. Teen itse aika vähän ruokaa yleensä ja ehkä siksi vasta nyt valmistin hittiruokaa ensimmäisen kerran. Syy voi olla myös se, etten ole koskaan tullut ostaneeksi avokadoa.

Ruoasta tuli ihan hyvää. Ruokahalunikin on jo flunssan jäljiltä palautunut. Tarkoitus oli vielä lisätä hieman tomaattia, mutta unohdin siinä kokkauksen tiimellyksessä koko asian. Ruokakaupat kuulemma ostettiin tyhjäksi avokadoista reseptin julkistamisen jälkeen. En ihan ymmärrä, sillä ruoka ei ehkä ole uusi lempparini, mutta toisaalta en olisi itsekään muuta käyttöä sille keksinyt, joten olisin myös voinut innostua tästä resepti-innovaatiosta.

Onpas siis TODELLA herkullisen näköinen mättö.
Onneksi huomenna pääsee töihin syömään kunnollista, muiden ihmisten tekemää ruokaa ja juttelemaan toisten homo sapiensien kanssa. Tänä iltana aion vielä viimeistellä syyskaulurin, jonka huitaisen huomenna niskaan välttääkseni uuden syysflunssan.

...ja sen pituinen se. Hyvää yötä.