Tervetuloa Pöhkylälandiaan

Tuntuisi sopivalta esitellä itseään hieman tässä ensimmäisessä tekstissä. Olen kuitenkin äärimmäisen huono tuollaisissa kaavamaisissa jutuissa, kuten itsensä esittelemisessä. Sen verran voin kertoa, että nimeni on Julia, minkä tietenkin joku saattoi havaita myös omista tiedoistani. Maininnan arvoista lienee myös se, että olen erittäin innokas neuloja, jonka työ tarjoilijana vie ikävästi aikaa harrastuksilta.

Minä

Tämän enempää en koe esittelyjä kaipaavani, sillä tulette tuntemaan minut vielä hyvin, jos jaksatte roikkua mukana Pöhkylälandian kuulumisissa. Pöhkylälandia sijaitsee fyysisesti Helsingissä ja on siis kotini, jonka vuokraa maksaa lisäkseni yksi mies. Avomieheni siis, ei vaan joku mies. Pöhkylä on sana, jossa yhdistyvät laajemmin tunnettujen sanojen "pöhkö" ja "pähkylä (=pähkinä, tietty!)" parhaat puolet. Blogi kertoo ainakin neulomisesta.. ilmeisesti ainakin ensimmäisellä kerralla nyt vähän muustakin. Aloitetaan!!

Olipa kerran...

Tämä syysilma on siitä ikävä, että päivällä on hurjan lämmin, mutta illalla saa kylmää ja vilustuu vaatteiden liiallisesta lämmittämättömyydestä johtuen. Minulle ilmeisesti kävi juuri niin, sillä tulin hyvin kipeäksi ja jouduin viikonlopuksi sairaslomalle. Viikonloppusuunnitelmat menivät ikävästi uusiksi kun perjantaina ei sohvalta nouseminenkaan vaikuttanut kovin hyvältä idealta.

Eilen sain jo raahattua itseni tietokoneelle saakka, mitä voidaan pitää suurena voittona. Tänään heräsin jostain syystä ennen seitsemää tuntien itseni lähes terveeksi, joten olen puuhastellut hieman.

Ylläolevassa kuvassa esittäytyy residenssimme ensimmäinen huonekasvi - Ikeasta ostettu onnenbambu. Se on jo saanut useita juuria! Olemme yhteistuumin päättäneet vihertää elämäämme kukkasilla, joten tänään pistin oikein kunnolla pörisemään ja tein useita istutuksia. Tarkemmin sanottuna istutin ruukkubasilikan, sekä chilin siemeniä ja avokadon kiven.

Upea avokado vesilasissa

Malli viety parvekkeelle parempaan valoon, oikeasti asuu ikkunalaudalla.

Avokado oli oikeastaan ostettu, jotta saisin istuttaa siemenen, mutten halunnut heittää hedelmälihaakaan hukkaan, joten pyöräytin siitä pastan! Avokadopastahan oli tosi kova juttu tuossa jokin aika sitten, joten päätin kokeilla kun vaikutti helpolta. Teen itse aika vähän ruokaa yleensä ja ehkä siksi vasta nyt valmistin hittiruokaa ensimmäisen kerran. Syy voi olla myös se, etten ole koskaan tullut ostaneeksi avokadoa.

Ruoasta tuli ihan hyvää. Ruokahalunikin on jo flunssan jäljiltä palautunut. Tarkoitus oli vielä lisätä hieman tomaattia, mutta unohdin siinä kokkauksen tiimellyksessä koko asian. Ruokakaupat kuulemma ostettiin tyhjäksi avokadoista reseptin julkistamisen jälkeen. En ihan ymmärrä, sillä ruoka ei ehkä ole uusi lempparini, mutta toisaalta en olisi itsekään muuta käyttöä sille keksinyt, joten olisin myös voinut innostua tästä resepti-innovaatiosta.

Onpas siis TODELLA herkullisen näköinen mättö.

Onneksi huomenna pääsee töihin syömään kunnollista, muiden ihmisten tekemää ruokaa ja juttelemaan toisten homo sapiensien kanssa. Tänä iltana aion vielä viimeistellä syyskaulurin, jonka huitaisen huomenna niskaan välttääkseni uuden syysflunssan.

...ja sen pituinen se. Hyvää yötä.