Ei natsaa

Täällä ei valmistu mitään! Yhden mekon kaavat olen saanut piirrettyä jo ajat sitten, mutta kukaan (eli minä) ei ole jaksanut edes leikata niitä ja tosi hienolta aivoissani näyttävä kontrastihihainen raglanpaita on siinä vaiheessa, että kaava pitäisi piirtää ennen kuin joudun palauttamaan kaavakirjan kirjastoon.

Neuleista kevään keskeneräiset jäivät aika pitkälti keskeneräiseksi. Täytyy katsoa, jääkö vihreä villatakki odottamaan (tämän tai jonkun tulevan vuoden) syksyä vai innostunko päräyttämään sen valmiiksi jo kesällä. Vauvan pikku söpön takin ajattelin virkkailla kyllä aurinkotuolissa joku päivä valmiiksi.

Kaikki kappaleet alkavat olla valmiit. Niiden yhdistäminen saattaa tosin viedä vuosia.

Kun keskeneräisten jatkaminen ei oikein napannut ja Pietarista ostetut langat uivat jo uniinikin, oli aika aloittaa uusi työ! Kamelilangan kauniit värit vaativat mielestäni raidallista mallia ja melko nopeasti jatkoon pääsi ihanan yksinkertainen Viisi doltsua Pariisissa. 

Helppo ja nopea malli, mutta... Olen jo kerran purkanut kun en lukenut ohjetta ja paidasta oli tulossa aivan liian pieni. Toisella yrityksellä paita näyttää muuten hyvältä, mutta se saattaa olla etumuksesta liian pieni. Olisi pitänyt tajuta lisätä enemmän silmukoita tissejä varten.

Ei prkl. Vielä vaaleanpunaiset tissiliivitkin.

Selässä on sopivasti silmukoita, joten en haluaisi ratkaista ongelmaa yksinkertaisesti tekemällä enemmän raglanlisäyksiä. Nyt en tiedä pitäisikö purkaa vielä ja yrittää kolmannen kerran. Vai puranko koko roskan ja virkkaan toisen paidan (tämän)? Voisin tietenkin myös hyväksyä pienen kireyden ja neuloa paidan loppuun. Langat ovat kuitenkin niin kivat, etten haluaisi tuhlata niitä tekemällä paitaa, jota en koskaan käytä, kun se on kuitenkin vähän liian pieni.

Oman selän valokuvaaminen on aika hankalaa.

Taidan jättää koko tekeleen hautumaan vähäksi aikaa. Purkuhaaste (puran keskeneräisiä ja valmiita töitä, jota en ole käyttänyt) jatkuu. Purkuun joutui Lelah-toppi, joka on kyllä ylivoimaisesti epäonnistunein neuleeni tähän mennessä. Neuloin sen jo kolme vuotta sitten ja jätin lojumaan. Kuvittelin, että siitä saisi vielä käyttökelpoisen jollain pikku korjauksilla. Nyt kuitenkin totesin, että ainoa tapa korjata, olisi neuloa toppi kokonaan uudestaan.

Hyi helv. Toppi on vielä neulottu kokonaan kierretyillä silmukoilla, sillä opin neulomaan oikean silmukan vasta viime vuonna.

Ehkä kokeilen vielä joskus neuloa samaa toppia, mutta nyt aloitin langasta jotain uutta! Katsellaan sitä lähiaikoina.