Tiskirättiä!

Jee! Vihdoinkin vähän jotain valmista. Jos edellisen postauksen aikaan kesken oli neljäsataa projektia niin nyt on 3589 (no ehkä ihan vähän liioiteltu luku, mutta en oikeasti enää pysy laskuissa). Aloitan koko ajan jotain ja neulon esimerkiksi yhden sukan, jolle ei meinaa syntyä paria millään. Nyt kuitenkin ihan miniprojekti tuli jonkinlaiseen päätökseen.

Olen tykännyt kovasti käyttää neulottuja tiskirättejä. Ne ovat nättejä, pitkäikäisiä ja ekologisia. Puolisoni taas vannoo kaupan haisurättien nimeen ja niitä aina meille jostain putkahtaa (kaupasta varmaan). Oikeastihan neulottu rätti häviää käyttöominaisuuksissa esimerkiksi Carita-liinalle, mutta näitä rättejä ei tarvitse heittää yhden käytön jälkeen roskikseen!

Muutossa suuri osa aiemmin askartelemistani tiskiräteistä on ilmeisesti kadonnut (tai "kadonnut"), joten vaikutti siltä, että on aika tehdä vähän uusia. Purkutalkoissa kyytiä sai puoliksi virkattu norsuruokalappu, josta olisi tullut hieno lahja jollekin pikkuiselle, mutta joka oli ohjeen huonouden takia joutunut sivuun.

En jaksanut alkaa pohtia ohjeen virheitä, vaikka olin niin kuvitellut, sillä lapsi, jolle olin ruokalappua alunperin miettinyt, ei varmaan edes enää käytä ruokalappua!

Tiskirättien tarpeessa purin hyvän Hjertegarn Blend Bamboon (70% bambu, 30% puuvilla, täydellinen tiskirättilanka) uudelleenkäyttöön ja virkkasin pari rättiä mökillä. Tuo suunnilleen neliönmuotoinen (ei ihan, mutta ei kai sillä ole käytössä väliä) on osoittautunut aika hyväksi verkkomaisen pintansa ansiosta. Melkein teki mieleni kirjoittaa pientä ohjettakin tähän "linen stitch"-rättiin niin muistaisin itsekin miten sen tein, jos tarvitsen uusia.

En kuitenkaan jaksanut, mutta käytin langan suosituskokoa isompaa koukkua (4mm), mikä paransi verkkomaisuutta!

Pyöreän rätin reunojen lörpötys on tavoittelemani ominaisuus. Tai siis ajattelin, että se olisi hieno, mutta ei siitä nyt mikään tajunnanräjäyttävä tullut. Pyörylä ei ole vielä päässyt testiin.

Yhdestä kerästä jäi vielä tarpeeksi ainakin yhteen rättiin. En tiedä tarkalleen paljonko, sillä vaa'asta on patteri loppu. Taidan tehdä vielä yhden, mutta älkää huoliko, en aio esitellä sitä yhtä runsain saatesanoin.

Näistä luutuista lukeminen ei ehkä ollut antoisin kaikista tässä blogissa tarjoamistani lukukokemuksista, mutta sainpahan siivottua keittiön kuvausta varten!! Taustalle jätin pyörimään tupareihin tekemäni cocktail-ravistimet, sillä meillä ei ole tuossa tiskialtaan ympäristössä mitään sisustusroinaa, jonka olisi tarkoitus olla siinä ja asetelma näytti ankealta kuvissa (no näyttää vieläkin). Yleensä tiskiallas ja sen ympäristö on täynnä kaikenlaista sälää menossa roskikseen tai tiskikoneeseen.

Meillä ei ollut tupareissa ollenkaan boolia, vaan Collins-baari. Se oli hauska, mutta aviomieheni, joka joutui ravistelemaan koko illan, ei varmaan halua samaa ratkaisua seuraaviin bileisiin.