New York, New York

Huh! Olemme olleet jo yli viikon kotona ja suihkukoneviive alkaa vihdoin helpottaa. Koko reissu oli aivan mahtava, mutta tuntuu niin hyvältä olla kotona oman sohvan ja Netflixin, omien tavaroiden ja oman koiran kanssa. Otetaan kuitenkin vielä kuvia ja tunnelmia loman loppuvaiheista!

Arvatkaa tekikö mieli vetää tuosta? NO TOD!

San Franciscosta New Yorkiin matkasimme junalla. Vähän oli kalliimpaa kuin lentäminen, mutta lipun hintaan kuului ruuat ja juomat (ei kalja). Mikäs siinä on neuloskellessa ja blogia kirjoitellessa kun hytissä on WiFi. Hienoja maisemia on reitillä ja niin mukavan rentoa.

En kuitenkaan suosittele. Tilava hytti olikin kahden neliömetrin koppi, jossa oli todella kovat sängyt. Ruokailut olivat kyllä ilmaisia ja ruoka oli yllättävän epäpahaa, mutta jokaisella ruokailukerralla jouduimme juttelemaan joillekin tuntemattomille, jotka oli istutettu kanssamme samaan pöytään. Kaikista pahinta oli kuitenkin se, että neljäpäiväisellä junamatkalla ei päässytkään kertaakaan nettiin! Meinasi koppi käydä hyvin ahtaaksi, eikä ulkona avautuva maisema millään riittänyt korvaamaan matkan kärsimyksiä.

Junamatkan jälkeen olin jo ihan valmis lentämään suoraan kotiin ja makaamaan viikon lattialla sikiöasennossa, mutta jäimme kuitenkin vielä New Yorkiin niin kuin oli alunperin suunniteltu.

New York oli ihana! Paljon syötävää (kokeilimme mm. etiopialaista, suosittelen lämpimästi!!), paljon nähtävää ja ihmisiä. Koko ajan ei joku ollut juttelemassa ylimääräisiä ja tien yli sai kävellä kun ei tullut autoja. Kuuluisimmat nähtävyydet eivät oikeastaan olleet niin kiinnostavia, vaan parempaa oli kuljeskella aistimassa ilmapiiriä.

Tässä ilmapiiriä. Oujee.

Tässä Times Square. Aivan hanurista. Liikaa ihmisiä, eikä mitään nähtävää. Lähistöllä oli myös Skientologian kirkko, ei kannata mennä ilmaiseen persoonallisuusanalyysiin. Se on ansa.

Tässä olen koskemassa Empire State Buildingia, eli Empyä!! Jos menen uudestaan New Yorkiin, aion mennä ylös asti.

Keskuspuisto oli kartan mukaan ihan hotellin vieressä, joten kävelimmekin sinne heti ensimmäisenä päivänä. Tunnin päästä olimme perillä ihmettelemässä, joten paluumatkalle otimme metron. Ostimme viikon metrolipun, joka maksoi 31 dollaria, ja ajelimme joka paikkaan kätevästi metrolla. Metron kartta näytti aluksi monimutkaiselta, mutta loppujen lopuksihan se on ihan samanlainen kuin Helsingin metro. Vain sata kertaa isompi. Ainakin.

Metroasemilla oli paljon kaikenlaista taidetta; mosaiikkeja, seinämaalauksia ja paljon musiikkiesityksiä.

Hieno hame!

Moniko voi kertoa syöneensä Paavo-jätskin New Yorkin keskuspuistossa?! Tai missään.

Keskuspuistossa viehätti eniten tietenkin eläintarha. Se oli paljon isompi kuin olin odottanut ja tosi kiva. Kaikista eläimistä oli kunnon tietokyltit ja tietoa lajien suojelusta. Paras eläin oli merileijona! Kävimme katsomassa niiden ruokintaa ja ne osasivat vaikka mitä temppuja. Yksi heitteli frisbeetäkin! Samalla tietenkin hoitajat tarkistivat, että eläimet olivat kunnossa.

Tällaisia papukaijoja saimme pitää Las Vegasissa! Ihania!

 

Tässä yksi ihanista merileijonista.

Madagaskarin pingviinit!

Suunnilleen samoihin aikoihin näimme muitakin eläimiä syötettävän, joten ruokintanäytösten aikaan on ilmeisesti hyvä mennä!

Luonnontieteellinen museo oli ehdoton kohde, mutta osoittautui pieneksi pettymykseksi. Nähtävää oli niin paljon, että olisi pitänyt mennä viikoksi jos olisi halunnut kunnolla katsoa kaikkea. Enimmäkseen oli eri mannerten eläimiä täytettynä dioraamoissa, jotka olivat kyllä hienoja, mutta olen nähnyt aika monia eläimiä eläintarhassa elävinä, joten en jaksanut katsoa niitä kovin pitkään.

Sinivalasta en tietenkään ollut nähnyt oikeassa elämässä. Museossa oli onneksi yhtä kylmää ja pimeää kuin meressä, joten kokemus oli todenmukainen.

Ihmisten historiaa emme käyneet tuijottelemassa lainkaan vaan nousimme hissillä suoraan dinosauruksiin!

Olimme odottaneet innolla myös Coney Islandia. Metromatka kesti suunnilleen tunnin verran ja kävimme syömässä pari corn dogia, joihin olin ihastunut San Franciscossa (pitää yrittää tehdä niitä kotona). Huvipuisto oli todella suuri pettymys. Olisin ehkä halunnut käydä yhdessä tai kahdessa laitteessa, mutta laitteisiin ei voinut ostaa vain yhtä lippua ja luonnollisesti rannekkeet olivat kalliita. Olisimme halunneet käydä vähän myös pelihallissa, mutta sinnekään ei masiinaan voinut tunkea rahaa. Olisi pitänyt ostaa joku 40 dollarin kortti, jolla olisi voinut pelata 40 kertaa!?!??! Ei kannata mennä Coney Islandille.

Oli siellä joku huijari, joka antoi heittää tikkaa ilmaiseksi. Huijaus tuli siinä vaiheessa kun maksoimme vitosen tästä voittamastamme ihanasta kalapehmiksestä.

Kävin kahdessa lankakaupassa. Sohossa sijaitsevassa Purl Sohossa ja Upper West Siden Knitty Cityssä. Knitty Cityssä jouduin pyöriä hyvän tovin, sillä tarjolla oli kaamean paljon kaikenlaisia käsinvärjättyjä ihanuuksia ja merkkejä, joista en ollut koskaan kuullutkaan! Valitsin lopulta Mrs Crosby -merkkisen langan, joka osoittautui myöhemmän internethaun perusteella Chicagolaiseksi. Se käy hyvin matkapaitaan, sillä vaihdoimme junaa Chicagossa, eli olen laskenut jalkani senkin kaupungin maaperälle! Knitty Citylle hieman miinusta siitä, ettei kukaan edes tervehtinyt minua ennen kuin menin kassalle.

Hyvä asia Knitty Cityssä oli tämä hieno kassi, jonka sain ensikertalaisena asioidessani. Otin sen heti projektipussiksi häämatkatakille!

Upper West Side oli muuten oikein mukavan ja siistin oloista seutua. Ei haissut pahalle, kaduilla oli tilaa kävellä, eivätkä hälytysajoneuvojen sireenit laulaneet jatkuvasti.

Purl Sohossa oli ihania lankoja, mutta vähän suppeampi valikoima. Paljon kaikenlaisia ihkulankoja ja kaupan omaa merkkiä, mutta muutama sellainenkin vaihtoehto, joita minä pystyin harkita. Noin puolet liikkeestä oli varattu ompelulle. Ihmettelin kovasti sitä, ettei valikoimassa ollut yhtään vahvistettua sukkalankaa! Kuitenkin jos pitäisi valita yksi kauppa, jota suosittelisin näiden kokemusten perusteella, se olisi ehdottomasti valoisa ja inspiroiva Purl Soho. Se oli vähän kuin New Yorkin Snurre (joka on muuten todella viihtyisä kauppa!)

Mieheni muuten kysyi minulta, mikä on maailman paras lankakauppa. En osannut oikein vastata, koska en ole käynyt kaikissa maailman lankakaupoissa. Mikä se on?