Kuumailmapallolento!!!

Yleensä kirjoitan nämä blogitekstit tabletilla ja julkaisen saman tien. Nyt oli kuitenkin niin huiman jännittävä kokemus, että jouduin hieman mureuttamaan tätä tekstiä!

Eräänä päivänä menin töihin ja otin kahvia tavalliseen tapaan. Työpisteeseen saapuessani haukankatseeni huomasi välittömästi, ettei kaikki ole kuin pitäisi. Pöydällä oli kirjekuori ja kortti, jossa oli ainakin tuhat työkavereiden nimeä!! Ne ovelat juonittelijat olivat ostaneet minulle lahjakortin kuumailmapallolennolle, vaikka olin tiukasti kieltänyt järjestämästä minkäänlaisia polttareita (osaan nimittäin vetää lärvit ja nolata itseni ilman apuakin)!

Omatoimipolttarit sopivat kuitenkin (kukapa tällaisesta kieltäytyisi)! Soitin luonnollisesti heti kuumailmapallolennon järjestäneeseen firmaan ja varasin lennon. Nyt pikakelaan lentopäivään, vaikka ehdin välissä katsoa paljon Netflixiä. Jotta voisin dokumentoida tapahtumat mahdollisimman todenmukaisesti, kirjoitin jokaisen käänteen pieneen muistivihkoon, josta poimin fiiliksiä tähän tekstiin ja kirjoitin ne kursiivilla.

Auringonlasku ilmasta

20.7.2015

Kello 19

Malmin lentokentällä ripsii sade. Kun siirrymme autoon, joka vie meidät lentopaikalle, sade jo hakkaa kattoa. Koko päivän ilma on näyttänyt uhkaavalta, mutta sade loppuu jo Vantaalla. 

Salainen haaveeni tuulen mukana vaikka Tanskaan päätymisestä taitaa olla murskana (olisi voinut hyvällä omallatunnolla soittaa töihin, etten ole tulossa, koska lähetitte minut meren taa!). Lähtöpaikaksi valittiin Hyvinkää juuri siksi, ettei pohjoisesta puhaltava tuuli kuljettaisi meitä sopimattomiin paikkoihin.

Kello 20

Saavuimme Hyvinkäälle johonkin jalkapallokentälle. Heliumpallolla mitataan vielä tuuli lähtöpaikalla.

Takana toisen firman pienempi pallo. Pientä mittakaavaa kuvassa antaa pallon suulla seisova mies.

Mielikuvani kuumailmapallon korista oli, että Phileas Fogg (joka muuten oli mielikuvituskaverini pienenä) ja Passepartout kahdestaan juuri ja juuri mahtuvat sinne. Toisaalta jo autossa laskin lähes 20 henkeä (eli 15 + lentäjä), joten korinkin on oltava hyvin iso! Pulloineen ja polttimoineen se painaa 400 kiloa ilman matkustajia.

Firma, jolla lensin, oli Aerohot, jolla on Suomen suurin kuumailmapallo (44 metriä korkea, MITÄH!?) ja jonka kyydissä Teuvo Loman koki kauhun hetkiä (tuon sain tietää vasta äsken kun googletin yritystä linkittääkseni).

Pallo on aivan JÄRJETTÖMÄN kokoinen ja laitteet ja kytkennät vaikuttavat yllättävän monimutkaisilta niin yksinkertaiseen laitteeseen. Pallo täyttyy tuulettimilla kylmästä ilmasta yllättävän nopeasti. Totuuden hetket alkavat olla käsillä ja polttimet laitetaan päälle. Kuuma. Kova melu.

Vielä juuri ennen nousua uskalsin ottaa yhden kuvan.

Hyvinkää ilmasta. Kauppakeskuskin siellä pikkuinen!

Selfie kilometrin korkeudessa. Kädessä vihkoni, jonka takasivulle kirjoitin vielä varmuudeksi "Jos löydät tämän vihon, olen pudottanut sen kuumailmapallosta. Soitathan 0*********"

Toinenkin ilmakuva Hyvinkäästä. Onnexi olen hengaillut siellä aiemmin, joten tunnistin paikkoja lennellessä!

 Kylläpä perkele 1000m jännittää.

1300m Epätod. En uskaltanut irroittaa kättä kaiteesta kirjoittaakseni sanan loppuun.

1400m Kaikki näyttää todella kauniilta. Pelottaa. Mietin aiemmin, miten vaikuttaa jos korissa hyppii. Vastaus: tunnen kun joku kääntyy. Vähän tuntuu viileältä, mutta ei tuule (mikä ei ole yllätys, koska liikuimme tuulen mukana).

Huomasin alhaalla kaivurin (en turhaan nimittänyt näkökykyäni haukankatseeksi aiemmin) ja otin siitä kuvan! Kuvaa saa klikattua isommaksi jos jotakuta jostain syystä kiinnostaa.

Hetken totuteltuani korkeuteen, alkoi ilme olla jo vähemmän vakava.

Merikin häämöttää oikeassa reunassa.

 Laskeutuessa alkaa tuntua tuuli. Korviin tulee painetta! Nopeus noin 23 km/h. Pelottaa vielä enemmän mennä maata kohti. Toivottavasti synnyn seuraavassa elämässä linnuksi!

Kello 21.53

Jossain pellolla, aika kylmä. Laskeutuminen oli jännä, pomppasi muutaman kerran. Menimme voimalinjan yli aika läheltä. Kyllä hirvitti. 

Kuumailmapallokangas tuntuu tuulipuvulta kun kasaamme palloa porukalla. Odotamme, että "pelastusjoukot" löytävät tänne. Kännykän GPS:n mukaan olemme Tuusulassa. Lennon pituus oli n. 25 km.

Tämä etana oli pallon pinnassa. Olikohan se ollut myös lentelemässä?

Lopuksi shampanjakaste. Polvistuminen ja kuoharia päähän. Samalla lentäjä antaa arvonimen. Minusta tuli prinsessa!

Vaikka olen kokenut vaikka mitä mielziä ja uskomatonta jo lyhyen elämäni aikana, pääsi kuumailmapallolento kärkisijoille. Ihan heittämällä kaikkien aikojen paras lahja! Tietenkään edes murto-osa tästä upeudesta ei tule tekstin ja kuvien läpi, joten suosittelen ihan kaikille. Älkää uskoko Teuvoa, olette turvassa lentelijät!