Ei kukaan jää ihan lahjattomaksi

Olin menneenä viikonloppuna kreisibileissä (olo alkaa vasta nyt olla normaali bileiden ja traagisen linja-auto-onnettomuuden jälkeen)!! Eräs upea henkilö (siis aivan painii minun kanssani samassa sarjassa miellyttävyydessä) täytti jotain aika monta vuotta ja kun hän ymmärsi kutsua minut juhliin, piti tietenkin alkaa miettiä lahjoja! Olen tehnyt itseni tunnetuksi melko hyvänä lahjojen antajana, joten paineet olivat kovat!

Juhlien teemana oli olympialaiset, joten pukeuduin punaiseksi olympiarenkaaksi ja olin aivan alipukeutunut! Korjasin asian olemalla ylihumaltunut!

Juuri kun aloin miettiä kreisin hienoa lahjaa, alkoi Kahelien Konkkakilpailu. Kyseessä on sellainen leikkimielinen hupsuttelukilpailu. Joka vuosi kisojen kunniaksi julkaistaan pari hienoa ohjetta, joista tänä vuonna välittömään toteutukseen valikoitui Heidi Alanderin Huurre. 

Tutkin vastaanottajan Facebook-kuvia intensiivisesti löytääkseni sopivan värimaailman. Kaapissa sattui olemaan juuri sopivasti jotain aivan toista projektia varten ajat sitten ostetut Drops Alaskat harmajan sävyissä. Vaaleampi harmaa tarttui kouraan Kierrätyskeskuksesta kolmellakymmenellä sentillä!

"Oo! Tää on ihana! Sä oot tehny tähän tällastakin!" Eli pitsiä. Uu! (en muista ihan sanatarkkaa muotoa ihailusta, jotain huipuista neulontataidoistani)

Olikohan tässä vielä muuta.. Pääväriä kului 100 grammaa ja molempia kontrastivärejä vähän.

Toivottavasti synttärisankarilla on vähän iloisempi ilme kauluria käyttäessä. Toisaalta se voi olla parempi kaulan ympärillä kuin tällä tavalla.

 Kun upsku lahja oli valmis, tapahtui jotain, mitä en olisi osannut odottaa! Päivänsankari toivoi lahjaa! Hehe!

"Onnistuisko tehdä säärystimet?" Onko aurinko kuuma? Olenko mä kaunis? Todellakin! Lanka on Jämsän huopatehtaan Sohvia, jonka olin myös ostanut tsiljoona vuotta sitten jotain ihan muuta varten. Kun purin ensimmäistä vähän, sain kulutettua koko vyyhdin sääräimiin!

Eipä näissä kauheasti esiteltävää ole. 

 Laitetaan tähän loppuun vielä päivänsankarin poikaystävälle lohdutuslahjana villasukat (muistatteko kun pienenä aina piti sisaruksellekin olla pikku lahja synttäreillä?). Oikeasti olin tehnyt ne muuten vaan, tulivat vain valmiiksi sattumalta juhliin. Broken Seed Stitch -sukat oli tosi kivat tehdä, ja valmistuivat nopsakasti, vaikka koko olikin melko iso. Langaksi otin Lai-la-lai Yarnzin Tohtoriklubista tulleen Image of an Angelin ja kontrastivärinä joku harmaa jämä, joka olisi riittänyt molempiin sukkiin. En meinannut uskoa, joten otin vaaleansinistä Novitan TicoTicoa kärkiin. Aika hyvin sekoittuu tuonne ihan erivärinen lanka!

Voitteko kuvitella, että 98 grammaa lankaa riitti koon 46 sukkiin!?

Ehkä seuraavaksi olisi aika tehdä jotain itselle. Ehkä uudet sukat, kun en jaksa siivota, jotta löytäisin vanhat,

Juhlissa oli hyvää boolia. Join sitä vähän liikaa (vain vähän). Drinkkimestaripuolisoni oli kehitellyt reseptin saman henkilön edellisvuoden juhliin.

Mansikka-lime-booli

-viinaa

-metsämansikkalikööriä

-spriteä

-vissyä

-limettimehua

(kaikkien ainesosien suhteet selviävät maistelemalla)

Tosi hyvät juhlat muistaakseni. Ainakin booli oli hyvää! 

Ps. Älkää peljätkö, selvisin säikähdyksellä traagisesta linja-auto-onnettomuudesta. Myöhästyin kyllä töistä ja hukkasin kohdan Sherlock Holmesista.