Villahousut

Ai että! Niin sitä on uuteen vuoteen pyrähdetty ihanan talvisissa ilmoissa! Onneksi puntti ei alkanut väpättää, sillä sain jouluna valmiiksi VILLAHOUSUT! VAUDE!

Neuloin näitä pöksyjä joulukalenterina. Edellisellä kerralla neuloin jämälankajoulukalenterista saamillani langoilla pitkävartiset raitasukat. Päätin ehkä jo silloin tai sitten myöhemmin, että seuraavaksi ovat vuorossa villahousut.

Omiakin jämiä piti pistää varmaan parisataa grammaa sekaan. Sata grammaa kuoriutui joulukalenterista. Jotenkin tosi mukavasti kaikki jämät tuli käytettyä.

Neulominen oli kerrassaan riemastuttavaa ja joulukalenteriprojektiksi tämä sopi siinä mielessä mukavasti, etten olisi varmasti saanut näitä koskaan valmiiksi jos joulukalenteri olisi kannustanut neulomaan pikkuisen joka päivä.

Ohjeena käytin Dropsin So Cozya ja puikkona oli.. hmm.. kolmonen. Olisin voinut käyttää vaikka pienempiäkin puikkoja, sillä joustinneule venyy aika rankasti. En ole vielä varma, joudunko laittamaan vyötärölle kuminauhan. Farkkujen päällä villikset pysyvät kyllä ilmankin, mutta jos haluaisin käyttää näitä vaikka hiihdellessä toppahousujen alla, tarvitsisin kyllä kiristystä vyötäröön.

Pöxy ja villapöxyt. heh..

Viinikorkista joulutontuksi

Onko teidänkin kotona juhlittu pikkujouluja niin, että kuoharikorkit vyöryvät ovista ja ikkunoista? Vai oletko sinäkin ravintolassa töissä? Joka tapauksessa askartele sinäkin korkeista hienot tontut!

Toisessa on ripustuslenkki siltä varalta, että haluan roikottaa häntä joulukuusen oksilla!

Olen säästänyt viinipullon korkkeja kaikenlaisia askarteluja varten ja koska meillä imetään kymmeniä pulloja viiniä kuukaudessa, niitä kertyykin nopeasti.

Oikeasti korkit ovat tietenkin töistä. Muutama vuosi sitten tein korkeista minikuusia ja yksinkertaisemman tontun.

Näitä tehdessä minulle ei vielä ollut kertynyt massiivista askartelutarvikkeiden varastoa, kuten akryylimaaleja.

Pikku kuusiin löytyy ilmainen neuleohje täältä. Tonttulakki on neulottu samalla ohjeella punaisesta langasta.

Voisin kuvitella, että näitä on erinomaisen hauskaa askarrella vaikka lasten kanssa! Minulla oli hauskaa yksinkin.

Tarvikkeet:

-Kuohuviinipullon korkkeja
-Liimaa (Erikeeper tms.)
-Akryylimaaleja (punainen ja valkoinen)
-Sivellin

Lakkiin:

-Punaista huopaa (itselläni ei ollut huopaa, joten käytin punaista kangasta)

1. Maalaa korkki punaiseksi alaosasta. Anna hetki kuivua.

2. Maalaa valkoisella parta. Anna kuivua ja maalaa uudestaan, jos tuli liian harva ensimmäisellä kierroksella.

3. Liimaa tontun daijuun lakki, jonka ohje on kuvan alla.

Lakki:

Leikkaa huovasta 6cm x 6cm palanen, leikkaa yksi kulma irti allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. Liimaa suorat sivut yhteen. Valmis.

Kuvissa näkyy myös virkattu lakki, mutta siihen ei ole ohjetta, koska se oli ärsyttävä toteuttaa ja näyttääkin pas pahalta.

Enää ei päätä palele!

Tip-tap sitten vaan ja äkkiä kuohuviiniä kaupasta!

Vinkki: älä jätä koiran löydettäväksi. Aikaisemmin tekemäni pikkuiset korkkikuuset kokivat kylmän kohtalon, kun olin asetellut ne sohvapöydälle, josta Pöxy kävi lainaamassa korkkeja puruleluiksi.

Tonttulakki

Olen jo monta vuotta haaveillut omatekemästäni tonttulakista, mutta joululahjojen puuhastelu on aina vienyt aikaa itseni varustelulta. Tänä vuonna tajusin onneksi aloittaa valmistelut jo lokakuussa, joten jäi aikaa stondelakillekin. Itseasiassa taisin aloittaa tonttulakinkin jo lokakuussa.

Kuvat kertovat taas enemmän kuin kaksisataa sanaa. Aika speden näköinenhän tuosta lakista tuli. Virkkaaminen vaikutti hyvältä idealta, mutta käytin ilmeisesti liian pientä koukkua, koska piposta tuli aika tiivis ja se kiristää päätä pikkuisen. Toisaalta otsikkoa kiristää näin pikkujouluaikaan muutenkin niin pahasti, ettei tonttulakin painetta enää edes huomaa.

Lankana joku vajaa Nalle-kerä, joka ei riittänyt, joten jouduin jatkaa parilla muulla langalla. Loppujen lopuksi tuli hauskemman ja tonttuisemman näköinen näin. Kulkunen on joulukoriste Tokmannilta.

Villapaita ja säärystimet ovat mummini tekemät. Jouluhameen ostin UFFilta kolmella eurolla viime vuonna.

Oikeastaan aika täydellisesti onnistunut työ. Aivan urpon näköinen eikä mennyt aivan suunnitelmien mukaan, mutta toisaalta tuli juuri sellainen kuin piti tullakin.

Joulupallot hehkulampuista

Etkö sinäkään osaa kierrättää lamppuja? Pitäisikö sinunkin siivota, mutta et jaksa/halua/pysty keskittymään? Ei se mitään, sama täällä, sotketaan vähän lisää!

Olin viime viikonlopun vapailla (mielzii!!) ja yritin siivoilla oikein kahtena päivänä, Molempina oli loppujen lopuksi aika hiljaista sillä saralla, mutta sain paljon mielenkiintoisempia juttuja aikaiseksi!

Näistähän tuli aivan järjettömän kauniita! Tekijänsä näköinen siis!

Siinä kun koitin inspiroitua siivoamisesta ja katselin, että miksi nämäkin 1000 vuotta vanhat hehkulamput lojuvat täällä, havaitsin yhteyden lampun kuulamaisen muodon ja perinteisten herkkien lasisten kuusenkoristeiden välillä.

Ajattelin irrottaa lampun kannan pihdeillä ja glitteröidä koristeen sisäpuolelta ravistelemalla liimaa ja sitten kimalletta pallerossa. Kun googletin ohjeita kannan irrotukseen, totesin, että tästä saattaa joutua (tai päästä, kauneus on katsojan silmässä) saikulle ja päätin lähestyä asiaa ulkopuolelta.

Erikeeper-vesi-seosta siveltimellä lamppuun ja sitten vain gimalletta päälle! Kantaan liimasin ripustuslenkin kultalangasta. Vähän saattaa kyllä kullitukset varista pois kun liimasin ne lampun ulkopintaan. Mitenköhän tällaiset lasiset säilytetään?

Ai ETTÄ mä olenkin taitava! Odottakaapa vain, kun näette tonttulakkini!

Maatuskalapaset

Kun olin neulonut Jano-lapaset, olin vähän kirjoneulesalaman iskemänä. Kreisin mielzit lapaset onnistuivat erittäin hyvin, joten etsin uutta kirjoneuleprojektia vaahto suusta kuohuen. Kävikin niin mukavasti, että Janoisista jäänyt valkoinen löysi parikseen kirkkaan punaisen 7 veljeksen jämän ja kauan jonossa ollut maatuskalapasten malli pääsi puikoille! 

Ilmainen ohje ihaniin maatuskoihin löytyy tästä linkistä. Nämä olivat aivan Niina Laitisen ensimmäisiä ohjeita, nykyäänhän hän on sukkien supertähti.

 Vielä aloittaessani en tiennyt kenelle tai mihin käyttöön lapaset tulisivat, mutta ilmojen kylmetessä muistin antaneeni edelliset kirjoneulelapaseni kerjäläiselle viime talvena. Jälkikäteen ajateltuna se ei tietenkään ollut järkevää, sillä kohmeisia sormiaan lämpimäksi hierova kerjäläinen tienaa varmasti paremmin kuin mukavat kirjoneulelapaset kädessään istuskeleva, joten lapaset eivät tainneet päästä käyttöön.

Valkoista lankaa kului reilu 50 grammaa ja punaista karvan päälle 30. Käytin 3,5mm puikkoja, vaikka aioin vaihtaa ne isompiin kirjoneuletta varten. Hyvä etten vaihtanut, olisi tullut liian isot.

Päätettyäni, että lapaset tulisivat omaan käyttöön, jätin ne hetkeksi lojumaan. Kun oli aika ottaa ihana punainen talvitakkini käyttöön, imaisin itseeni sen verran virtaa, että sain pykistettyä lapaset valmiiksi. Pari virhettäkin jäi kun en jaksanut alkaa omia lapasia korjaamaan.

Miellyttävän pitkät varret jäävät punaisen takkini alle. Kuvissa loistavasti teemaan sopiva Sussu-tunika.

Tuli hienot! Seuraavaksi varmaan jotain muuta kuin kirjoneuletta.

Ylpeydellä pidetty - lempparineuleet

Pari kuukautta sitten DIY-stories heitti pikku haasteen ilmoille. Ideana kuvata omatekemiä vaatteita, jotka ovat olleet ankarassa kulutuksessa. Ajattelin koota listan lempparineuleistani kahdesta syystä; ensinnäkin valmistuneiden rintamalla on ollut aika hiljaista kun olen vain keskittynyt venäjän opiskeluun (sujuu hyvin muuten). Toiseksi ajattelin, että on mukava nähdä mitkä neuleet ovat olleet päälläni paljon. Loppujen lopuksi vain osa jatkuvasti puuhastelemistani jutuista on sellaisia, jotka pääsevät jatkuvaan aktiiviseen käyttöön. Osa ikävä kyllä jää syystä tai toisesta vähemmälle käytölle.

Yritän käyttää joka päivä jotain itse tehtyä tai tuunattua. Näin kylmempinä vuodenaikoina se onkin helppoa kun villasukat, huivit ja pipot on pakko olla käytössä koko ajan. Jätän villasukat nyt kuitenkin pois tästä listauksesta.

Aloitetaan vanhemmasta. 

Yleensä pidän kaksi keskimmäistä nappia kiinni.

Neuloin tämän ihanan kauniin ruusutakin testineuleena Adelheidille reilu vuosi sitten. Se ei ole täydellinen. Nyt jos tekisin sen uudelleen, valitsisin isomman koon ja jättäisin helman vielä lyhyemmäksi (jos et jaksa käydä kurkkaamassa linkkiä, voin tässä paljastaa, että jouduin katkaisemaan liian pitkäksi venähtäneen takin ja kursimaan sen kasaan 5 cm lyhyemmäksi).

En ole käytössä napittanut takkia kiinni asti, sillä nappilista irvistelee aika lailla. Jos olen käyttänyt sitä päällystakkina (keväällä, kesällä ja alkusyksystä), olen napittanut muutaman napin ylöspäin ja pyöräyttänyt jonkun huivin kaulaan.

Edelleen Ruusa on aivan ihanan kaunis ja lämmin neule. En yhtään häpeäisi käyttää sitä vaikka hienoissa juhlissa, jos joskus kävisin sellaisissa.

Seuraavana Häämatkatakki.

Vaikka takki on lämmin, ilmeestä huomaa, että ilman päällystakkia kuitenkin kylmettää.

Ei liene yllätys, että mielzin häämatkamme mieleen palauttava Huldan takki on mukana listalla. Mielenvikaisen värinen neuletakki on ollut päälläni joka paikassa ja siinä alkaa ikävästi näkyä jo käytön jälki, vaikka olin ajatellut sen kestävän hyvänä loppuelämäni ajan. Varsinkin vaaleansiniset osuudet ovat jo aivan huopuneet, vaikkei takki ole käynyt veden lähelläkään (muistaakseni).

Luvassa on kuitenkin varmasti vielä vuosien aktiivinen käyttö, kunhan muistan poistaa nypyt välillä. Tämän vaatteen liepeet on niiiiiin miellyttävää kietaista ympärilleen takin alle. Ihan kuin olisi koko ajan ekstraviltti mukana!

Ne olivatkin sitten omatekemäni lempparivillatakit. Kovassa käytössä on myös pari isoäitini tekemää, mutta ne ovat jo täysin oma aiheensa.

Onpa muuten käzyä kun kuvaa retusoimalla sain poistettua räkäknöllin nenästä.

Ihan super-hyper tiukassa kulutuksessa on ollut ylläoleva Neva-huivi. Taisin jo aikaisemmin Raituli-postauksessa mainita, ettei siinä ole mitään muita käytön merkkejä kuin pieni venyminen alkuperäisestä koosta, vaikka se on ollut kaulassani käytännössä päivittäin. Loistoneule!

Tämä ei enää ole neule, mutta Sussu-tunikani on ollut raivokkaassa käytössä yhtä kaikki. Se on erittäin miellyttävä ja tyylikäs vaate. Bambucollege on kyllä vähän nypistynyt, mutta painatuksen värit ovat vielä yhtä kirkkaat kuin ennen ensimmäistä pesua. 

Olen tykännyt tunikasta niin paljon, että tilasin jo kankaan seuraavaan Sussuun!

Toivottavasti pidit tätä postausta mielenkiintoisena. Itse tykkäsin ainakin tehdä tätä ja muistella mitä onkaan tullut askarreltua! =) Luultavasti palaan aiheeseen vielä.

Aurinkolasitelineet

Kotimme on jatkuvassa järjestelytarpeessa. Osaksi syynä on se, että kaikille tavaroille ei ole kunnollisia omia paikkoja. Suurta osaa epäjärjestyksessä näyttelee myös se, etten jaksa että kaikki taloutemme jäsenet eivät jaksa laittaa tavaroita määrätyille paikoilleen.

Neuloin puolisolleni pipon (meni jo hukkaan, ei siitä sen enempää) ja vastalahjaksi hän osti minulle Kotiliesi Käsityön uusimman numeron. Innostuin heti tavarat taskuihin -ideasta ja pohdiskelin sopisiko se harrastehuoneeseen (ompelu-/tietokone-/vierashuone), mutta totesin, että tänne tarvitaan järeämpiä aseita. Päätin toteuttaa taskuidean eteisen seinälle, sillä olimme koko kesän kaivanneet aurinkolasitelinettä.

Aika hieno aurinkolasiteline tuli.

Lehdessä neuvottiin jättämään taskuihin saumavarat ja ompelemaan ne kiinni pahviin, mutta minä leikkasin vain aaltopahvista taskun kuvat ja liimasin pirulaiset ronskisti taustaan Erikeeperillä. Levitin Erikeeperiä koko taustaan, vaikka koulussa aina opetettiin laittamaan vaan reunoihin. Kyllä pysyy kun ei pihistele!

Hyvien kuvien ottaminen alkaa olla jo hankalaa keskipäivälläkin.

 Nyt kun aurinkolasit ovat telineessä, voikin kodin muuten antaa vajota kaaokseen. Jos haluatte nähdä aiemmin farkusta valmistamani repun, vilkaiskaa tätä linkkiä. Lupaan kertoa myöhemmin farkkuisista koiran leluista. Aikataulua en kuitenkaan lupaa. Välttämättä ette lue aiheesta vielä ensi viikolla.